Maanantai. Jo sanana se on sellainen, joka saa mun sydämen lyömään tahtia liian lujaa. Maanantai tietää aina sitä, että posti tulee taas viisi kertaa viikossa. Tänään ei tullut laskuja. Se oli huojentavaa.

Töissä yritin taas tehdä töitä sellaisella vauhdilla ettei ajattelemisella jäisi aikaa. Näin kotona istuessa pyrkii ajatukset väkisinkin pintaan. Tänään on taas sellainen "kuinka sä voit olla noin tyhmä" -päivä...

Tiedän että kovalla työllä, makaroonilla ja vedellä, mä pääsen siihen tavoitteeseen joka mulla on. Vuoden loppuun mennessä ei postiluukustani tule enää karhukirjeitä. Tiedän että pystyn säilyttämään luottotietoni, mutta kovaa ja rankaa tämä aika tulee olemaan.

Onneksi siitä voin ottaa opikseni. Kun tästä olen selvinnyt, tulen tekemään kaikkeni, ettei kukaan mun lähimmäisistä joudu kokemaan samaa.